...Ja polku avautui mets?n keskelle
kuulin kuinka pimeys kutsui minua
hiljaa se kuiski, salaa vietteli,
sieluni t?ytti voimalla, mieleni ajatuksilla
Poissa ovat inhimilliset tarpeeni
Olen j?tt?nyt ihmiskuoren taakseni
Hyl?nnyt humanistiset aatteenne
Olen sulautunut pimeyteen, yht? y?n kanssa
...Ja valo kuoli j?ljess?ni
kaikki elollinen kuolee miss? kuljenkaan
Vain ulvovat sudet seuraavat minua
Kun kuljen polkua kohti
y?n valtakuntaa
Poissa ovat kaikki estoni
Olen j?tt?nyt ihmiskuoren taakseni
Normaaleiden ihmismatojen typeryyden
Olen sulautunut pimeyteen
Olen Peto!
Tunnen j??t?vien tuulien puhalluksen kasvoillani
Kun astun porteista Tuonelan
En ole en?? ihminen,
olen noussut kaiken sen yl?puolelle
Olen yht? y?n kanssa
