Min? katselin sis??n filosofin taloon
Katsoin, ja ymm?rsin
Maailma on lopussa
Haurailla pylv?ill? seisoon ikuisuus
Ei j?? kive? kiven p??lle
Ei t?hte? taivaalle
Ei runoa, ei yht??n laulua
Vain tyhj?, kuvaamaton i?isyys
Kylm? ja loputon
Maailmani y?ss? kirjan peton
Min? rakennan sinut aina uudelleen
Vain tuhotakseni sinut j?lleen kerran
Min? katselin sis??n filosofin taloon
Tunsin p?iv?n viilenev?n, illan hiljenev?n
Ja min? aavistin kuoleman varjon
Lopun l?heisyyden
Y?n laskeutuvan ikuisuuden
Pimeyden synkemni?n kuin koskaan aiemmin
Maasta nousee usva uuden surun
Ja kastelee kuole van maan
Sodasta olen tullut, kaaoksesta noussut
Jumalat olen haastanut, kuoleman kukistanut
Olen elementti: maa, ilma, tuli, vesi
Vaeltava laulunhenki, filosofi, apokalypsi
Ja minun on maailma, ja minun onikuisuus
Ja minun on sota, ja minun onkosto
Ep?ilij?t pilkkaajat, langetkoon rutto yllenne
Sill? el?m? on vain pilkkalaulu
