Kolmesta kolme vaelsi sinne minne Hiidentorni huokui usvansa.
Kolmesta kolme vaelsi sinne miekkansa mustana huokuen, kuin tuuli joka ei koskaan uhkunut,
mutta antoi alun lukemattomille myrskyille.
He tulisivat olemaan muistetut, he kolme jotka H?nen liekist??n olivat i?ti.
Hiidentorni huokui usvansa, synk?n hunnun ylle Hornanmaan.
Kolmesta kolme vaelsi sinne miss? kotonsa oli ja jonka he aina n?kiv?t,
sinne minne H?nen silm?ns? n?ki, mist? H?nen liekkins? oli heihin syttynyt.
Kuninkaat. He kolme jotka olivat i?ti.
Peikkoina, karhuina, susina ja hiisin?.
...H?nen liekist??n.
