Ne, jotka ovat täältä poissa
Taivaassa tai pilven päällä
Katselee sun yksinäistä matkaa
Ne muistelevat omaa aikaa
Kadehtivat sulta paikkaa
Tältä puolen rajaa, missä
Tuntis edes tuskan sisällään
Niiden siivet eivät lentää saa
Niiden silmät itkeä ei voi milloinkaan
Iäisyyden ne vaihtais milloin vaan
Sun paikkaas päällä maan
Kun lumottuna yössä halaat
Tai petettynä kotiin palaat
Ne kävelevät askelillas hiljaa
Sun polullas on jäätä, tuhkaa
Untuvaa ja lasimurskaa
Pikku palasia, jotka tuntuu
Elämältä aina sittenkin
Niiden siivet eivät lentää saa
Niiden silmät itkeä ei voi milloinkaan
Iäisyyden ne vaihtais milloin vaan
Sun paikkaas päällä maan
